12.5.2014

Edictiin takakiekko, voimansiirtoa yms.

Edictiin laitettu etukiekko kaipasi paria. Mavic XC717disc vannekehä (395 g) ja Hope Pro II takanapa (302 g) jo löytyivät, siispä kaivelemaan pinnalaatikkoa. SpoCalc oli joskus antanut pinnojen pituuksiksi noin 260-261 mm luokkaa. Hyllystä ei näitä löytynyt, mutta päätin kokeilla mustilla 258 mm DT Competitioneilla, jospa niiden pituus jo riittäisi (32 kpl 189 g). Nippeleiksi DT:n 14 mm messinkiset (32 kpl 36 g).

Siispä napa viilapenkkiin pystyyn akseliklämpin reikään, tukikehä paikoilleen viilapenkin ympärille.
Vannekehä tukikehän varaan ja suunnittelemaan pinnojen pujotusta. Vanha valmis kiekko pikalukitusakselin avulla Hopen päälle ja vakoilemaan siitä oikeaa reikäjakoa. Vanhan kiekon navan leimat olivat yhden reikävälin vieressä, joten yritin mielestäni korjata virheen uuteen kiekkoon.

Ensin sisäänpäin pujotettavat pinnat paikoilleen, nippelit vanteisiin ja pinnat jonkin matkaa kierteille. Sama toiselle puolelle. Sitten ulospäin pujotettavat pinnat paikoilleen, kolme ristiin. Ja taas sama toiselle puolelle. Kiekko alkoi olla hahmossaan. Nonni, taas oli käynyt sama lapsus, navan leimat reikävälin verran vieressä. Pitäisi aloittaa alusta, jotta saisi Hopen logon näkymään kohtisuoraan venttiilinreiästä kurkittuna; olkoon, sai jäädä...

Kiekko rihtauspukkiin, alkoi kiristely, oikominen ja pystyheiton poisto. Kotvasen sai veivata, ennen kuin käsissä oli suora ja keskeinen kiekko... Vielä kiekon viimeistely Stanin keltaisella 21 mm vanneteipillä ja irtoventtiilillä (6 g) , päätin nimittäin kokeilla Panaracer Razer MX:n (530 g) litkuttamista. Kiekon paino tämän jälkeen 930 g.

Jarrulevyksi etupään tapaan Alligatorin punainen Starlite 160 mm (92 g + ruuvit 13 g).

Panaracerin sisäpinnan puhdistus ja reunan purseiden hionta. Rengas toiselta puolelta vanteelle, kiekko rihtauspukkiin. Merricin litkupullosta puolet (125 ml) renkaan sisään, rengas vanteelle. Kompuralla painetta sisään. Ensin ei tahtonut millään nousta, mutta rengasta hieman venttiilin kohdalta asettelemalla ja kompuran saavutettua tarvittavan säiliöpaineen rengas napsahti täyteen ja vanteelle. Suhina jatkui vielä, mutta vaimeni vähitellen rengasta heilutellessa, hakatessa ja ravistellessa. Noin kymmenessä minuutissa olivat kulutuspinnan ja vannesauman vuotokohdat paikkautuneet. Saapa nähdä, mitä tallista löytyy aamulla...

Voimansiirtoa pähkäillessä päätin lopulta sinkuloinnin sijasta hyödyntää aiemmin ostetun Shimano SLX-sarjan. Shimano CS-HG81-10 pakka (349 g, 11-13-15-17-19-21-23-26-30-34T) takanavalle, momenttiin. Keskiöksi Shimano SM-BB70 (89 g + 2,5 mm soviterenkaat 3 kpl 5 g). Keskiö rasvaan ja kiinni runkoon, vetopuolelle yksi välirengas, muut talteen. Kampisarja FC-M660 (819 g, 24/34/42T) paikoilleen, mutta vielä kiristämättä. Etuvaihtaja FD-M661-10 (157 g, 34,9 mm) paikoilleen, samoin XT-SGS-takavaihtaja RD-M773 (241 g). Takakiekko paikoilleen XT-setin pikalukitusakselilla (64 g). Ketju CN-HG74 (278 g 116-l.) pujotellen paikoilleen. Katkaisu saa jäädä osottamaan tarkempaa mittausta.

Ohjaintangoksi vaihdoin sittenkin RaceFace SixC 3/4" riserin (725 mm 221 g). Jarrukahvat ja BBB Fiberlite irti, SLX-vivut SL-M660 (oik. 137 g + vaijeri 2050 mm 17 g, vas. 133 g + vaijeri 1800 mm 16 g) tankoon, jarrukahvat perään.

Ei kommentteja: