Sorvasin POMmista mittojen mukaiset väliholkit takarattaalle; 3,019 g + 9,421 g = 12,440 g
Tuohon tulee tietty päälle vielä se 11T ratas ja lukitusmutteri.
Jää nähtäväksi, jotta ovatko liian notkeita.
16.1.2008
15.1.2008
Pinna kiristyy
Viime yönä taas pinna kiristyi.
Ensin sinkula: sain rihdattua etukiekon kuntoon, vaihdoin sen väliaikaisen kiekon tilalle 'rullaavan' projektin runkoon kiinni.
Sinkulan takakiekon osat tuli myös maksettua onnistuneen kokoonpanon kunniaksi, ei tarvinnut palauttaa osia.
- - -
Seuraavaksi kohtalaisen loppuunajetun Coda Expertin kimppuun. Tuo oli ollut varakiekkona ja viimeksi siitä oli katkennut pinna vetopuolelta.
Maguran nelipulttilevy, kuminen vannenauha ja venttiilinreiän reunataippaukset irti. Nippeli sen sisään katkenneine pinnan kierreosineen putosi työpöydälle. Katkenneen pinnan pujottelu ulos ristikkokuviosta ja reiästään. Tilalle löytyi pari milliä lyhyempi käytetty varapinna; sen pujottelu takaisin kuvioon, nippeli päähän.
Sitten rihtaamaan. Kun korvaavan pinnan kiristäminen ei tuntunut juurikaan korjaavan kiekon heittoja, niin löysäsin koko rihtauksen ja lähdin uudelleen alusta. Pehmeähkö Mavicin OEM kehä (221?) oli ottanut jo sen verran osumaa, että sitä ei saanut enää suoraan tasakireillä pinnoilla. Pahimpia heittoja piti hieman loiventaa polkemalla maahan tuettua kehää kenkien kärjillä. Näillä hieman brutaaleilla keinoilla sain kiekon jo keskitettyä ja kohtalaisen suoraksikin, mutta sitten kuului pingggg... Yksi nippeleistä korkkasi kierteensä. Olisikohan ollut vahingossa 2 mm nippeli 1,8 mm pinnassa...
Tuossa vaiheessa päätin siirtää tuon vähän joka suuntaan viutilon kehän eläkkeelle. Purin toisen napavikaisen kiekon ja otin siitä jonkin verran paremmassa kunnossa olevan kehän tilalle. Jo tuossa vaiheessa epäilytti alkuperäisten pinnojen pituus, sillä jo tuohon poistettavaankin kehään ne olivat olleet selvästi ylipitkiä ja tässä korvaavassa olisi näyttänyt jo otsallakin katsoen olevan vielä pienempi ERD-mitta.
No, viimeistään kokeilemalla se selviää... Teippasin vaihtokehän vanhan kylkeen, nippelit ensin kunnolla löysään ja sen jälkeen pinnojen päät ja nippelit yksitellen vanhalta uudelle kehälle. Osa nippeleistä oli imenyt kierteensä täyteen maa-ainesta, olivat hieman tiukassa.
Hyvän tovin jälkeen pinnat olivat uudella kehällä, teipit irti ja vanha kehä seinälle. Juuei, selkeästi jäi löysäksi, ei onnistu 265/266 mm alkuperäispinnoilla.
Varastoista löytyi aiemmin purettuja lyhyempiä 2 mm tasapaksuja pinnoja. Vetopuolelle 261 (?) mm, levyn puolelle 263 mm. Eli kiekko kokonaan osiksi ja vaa'an kautta uutta vauhtia toisilla pinnoilla. Myös nippelit piti vaihtaa, sillä alkuperäiset 1,8 mm:set eivät sopineet paksumpiin pinnoihin. Alkuperäisessä rihtauksessa ei oltu otettu huomioon navan ja vanteen logojen kohdistusta, korjasin samalla tuonkin yksityiskohdan kuntoon.
Napa pystyyn viilapenkin välissä olevaan puristusleukaan kiinni, räikkäpuoli ylös.
Pinnaustapa kolme ristiin. Eli eka pinna ylemmän, räikänpuoleisen laipan läpi seuraavin kriteerein: oikea reikä - siinä oman navan kohdalla olevan kehän venttiilinreiän läpi virtuaalisesti katsoen - löytyy neljännestä reiästä oikealle, ulkoapäin sisälle pujottaen (eli tässä tapauksessa ylhäältäpäin laipan läpi). Tuolloin kohdistuu ulkopuolen pinnoille veto polkiessa, ne kun tukeutuvat paremmin laippaan.
Sitten loputkin pinnat räikkäpuolen laipan reikiin, vuorotellen ylhäältä alas ja päinvastoin.
Levyn puolen laipalla aivan sama kaava, mutta puoli reikäväliä kuviota vastapäivään kiertäen; tuolloin jarrutusvoimien aiheuttama veto kohdistuu taas ulkopuolisille pinnoille.
Sitten ensimmäisenä paikoilleenpujotetun pinnan pää kehälle ensimmäiseen pinnanreikään venttiilinreiästä vastapäivän suuntaan ja nippeli sen päähän. Eli yläpuoliselta laipalta (se räikän puoli) suuntautuvat sisäpuolen pinnat viistosti myötäpäivään, ulkopuoliset vastapäivään. Kaksi ensimmäistä ristikkäisen pinnan ohitusta mennään 'omalla puolella', kolmannen ohituksen kohdalla vaihdetaan puolta. Helpottaa pinnojen pujottelua vanteelle, jos nuo on 'letitetty' valmiiksi.
Pinnojen järjestys vanteella on melko yksinkertainen: joka neljäs pinna tulee samalta laipalta ja samasta suunnasta, joka toinen pinna samalta laipalta ja eri suunnasta. Väliin jääneet reiät täytetään samassa järjestyksessä toiselta laipalta sen yhden välin verran vastapäivään kierrettynä. Näillä eväin jää venttiilin kohdalle avoin pinnaväli helpottamaan pumppaamista.
Kunhan kaikki pinnat ensin olivat rei'issään ja nippelit kierrettynä vähän matkaa paikoilleen, niin siirsin kiekon rihtauspukkiin jatkotoimenpiteitä varten.
Kiristelyn aloitin siten, että kiersin kaikki nippelit yhtä syvälle pinnojen kierteisiin. Ensimmäisessä vaiheessa jätin kierrettä näkyviin nelisen milliä, seuraavalla kierroksella noin kaksi milliä. Kolmannella kierroksella pyörittelin nippeleiden päät kierteiden loppujen kohdalle. Kiekko oli vielä selvästi löysä, joten tästä eteenpäin etenin kiristämällä nippeleitä järjestyksessä venttiilin reiästä aloittaen tasan kierroksen
* vaiheessa*
Ensin sinkula: sain rihdattua etukiekon kuntoon, vaihdoin sen väliaikaisen kiekon tilalle 'rullaavan' projektin runkoon kiinni.
Sinkulan takakiekon osat tuli myös maksettua onnistuneen kokoonpanon kunniaksi, ei tarvinnut palauttaa osia.
- - -
Seuraavaksi kohtalaisen loppuunajetun Coda Expertin kimppuun. Tuo oli ollut varakiekkona ja viimeksi siitä oli katkennut pinna vetopuolelta.
Maguran nelipulttilevy, kuminen vannenauha ja venttiilinreiän reunataippaukset irti. Nippeli sen sisään katkenneine pinnan kierreosineen putosi työpöydälle. Katkenneen pinnan pujottelu ulos ristikkokuviosta ja reiästään. Tilalle löytyi pari milliä lyhyempi käytetty varapinna; sen pujottelu takaisin kuvioon, nippeli päähän.
Sitten rihtaamaan. Kun korvaavan pinnan kiristäminen ei tuntunut juurikaan korjaavan kiekon heittoja, niin löysäsin koko rihtauksen ja lähdin uudelleen alusta. Pehmeähkö Mavicin OEM kehä (221?) oli ottanut jo sen verran osumaa, että sitä ei saanut enää suoraan tasakireillä pinnoilla. Pahimpia heittoja piti hieman loiventaa polkemalla maahan tuettua kehää kenkien kärjillä. Näillä hieman brutaaleilla keinoilla sain kiekon jo keskitettyä ja kohtalaisen suoraksikin, mutta sitten kuului pingggg... Yksi nippeleistä korkkasi kierteensä. Olisikohan ollut vahingossa 2 mm nippeli 1,8 mm pinnassa...
Tuossa vaiheessa päätin siirtää tuon vähän joka suuntaan viutilon kehän eläkkeelle. Purin toisen napavikaisen kiekon ja otin siitä jonkin verran paremmassa kunnossa olevan kehän tilalle. Jo tuossa vaiheessa epäilytti alkuperäisten pinnojen pituus, sillä jo tuohon poistettavaankin kehään ne olivat olleet selvästi ylipitkiä ja tässä korvaavassa olisi näyttänyt jo otsallakin katsoen olevan vielä pienempi ERD-mitta.
No, viimeistään kokeilemalla se selviää... Teippasin vaihtokehän vanhan kylkeen, nippelit ensin kunnolla löysään ja sen jälkeen pinnojen päät ja nippelit yksitellen vanhalta uudelle kehälle. Osa nippeleistä oli imenyt kierteensä täyteen maa-ainesta, olivat hieman tiukassa.
Hyvän tovin jälkeen pinnat olivat uudella kehällä, teipit irti ja vanha kehä seinälle. Juuei, selkeästi jäi löysäksi, ei onnistu 265/266 mm alkuperäispinnoilla.
Varastoista löytyi aiemmin purettuja lyhyempiä 2 mm tasapaksuja pinnoja. Vetopuolelle 261 (?) mm, levyn puolelle 263 mm. Eli kiekko kokonaan osiksi ja vaa'an kautta uutta vauhtia toisilla pinnoilla. Myös nippelit piti vaihtaa, sillä alkuperäiset 1,8 mm:set eivät sopineet paksumpiin pinnoihin. Alkuperäisessä rihtauksessa ei oltu otettu huomioon navan ja vanteen logojen kohdistusta, korjasin samalla tuonkin yksityiskohdan kuntoon.
Napa pystyyn viilapenkin välissä olevaan puristusleukaan kiinni, räikkäpuoli ylös.
Pinnaustapa kolme ristiin. Eli eka pinna ylemmän, räikänpuoleisen laipan läpi seuraavin kriteerein: oikea reikä - siinä oman navan kohdalla olevan kehän venttiilinreiän läpi virtuaalisesti katsoen - löytyy neljännestä reiästä oikealle, ulkoapäin sisälle pujottaen (eli tässä tapauksessa ylhäältäpäin laipan läpi). Tuolloin kohdistuu ulkopuolen pinnoille veto polkiessa, ne kun tukeutuvat paremmin laippaan.
Sitten loputkin pinnat räikkäpuolen laipan reikiin, vuorotellen ylhäältä alas ja päinvastoin.
Levyn puolen laipalla aivan sama kaava, mutta puoli reikäväliä kuviota vastapäivään kiertäen; tuolloin jarrutusvoimien aiheuttama veto kohdistuu taas ulkopuolisille pinnoille.
Sitten ensimmäisenä paikoilleenpujotetun pinnan pää kehälle ensimmäiseen pinnanreikään venttiilinreiästä vastapäivän suuntaan ja nippeli sen päähän. Eli yläpuoliselta laipalta (se räikän puoli) suuntautuvat sisäpuolen pinnat viistosti myötäpäivään, ulkopuoliset vastapäivään. Kaksi ensimmäistä ristikkäisen pinnan ohitusta mennään 'omalla puolella', kolmannen ohituksen kohdalla vaihdetaan puolta. Helpottaa pinnojen pujottelua vanteelle, jos nuo on 'letitetty' valmiiksi.
Pinnojen järjestys vanteella on melko yksinkertainen: joka neljäs pinna tulee samalta laipalta ja samasta suunnasta, joka toinen pinna samalta laipalta ja eri suunnasta. Väliin jääneet reiät täytetään samassa järjestyksessä toiselta laipalta sen yhden välin verran vastapäivään kierrettynä. Näillä eväin jää venttiilin kohdalle avoin pinnaväli helpottamaan pumppaamista.
Kunhan kaikki pinnat ensin olivat rei'issään ja nippelit kierrettynä vähän matkaa paikoilleen, niin siirsin kiekon rihtauspukkiin jatkotoimenpiteitä varten.
Kiristelyn aloitin siten, että kiersin kaikki nippelit yhtä syvälle pinnojen kierteisiin. Ensimmäisessä vaiheessa jätin kierrettä näkyviin nelisen milliä, seuraavalla kierroksella noin kaksi milliä. Kolmannella kierroksella pyörittelin nippeleiden päät kierteiden loppujen kohdalle. Kiekko oli vielä selvästi löysä, joten tästä eteenpäin etenin kiristämällä nippeleitä järjestyksessä venttiilin reiästä aloittaen tasan kierroksen
* vaiheessa*
13.1.2008
Pikahuoltoja & SS-etenee...
Ennen lenkkiä toimi rengaspalvelu, känni-Jekyll rullasi ulos tallista 3 bar paineet alla.
Itse lisäsin vielä iskariinkin 'maantiepaineet', n. 200 psi. Kakskerran tuulet kutsuivat...
- - -
Illalla Octagoniin kiekkoja ja ketjumittoja...

Vielä kaksinkertainen 'lapaerkkari' vannenauhaksi ja kiekko oli valmis!
Siirsin väliaikaiselta testikiekolta SS-takarattaan ja sen vaatimat väliholkit kevyt-DeeMaxin vapaarattaalle ja kiinnitin kiekon takahaarukkaan.
Seuraava toimenpide oli ketjunkiristimen mitoituksen ja ketjunpituuden tarkistus.
Porasin apukalikkaan reiät täysmittaisen (190mm) ja kokoonpainuneen (190-50,8=139,2 mm) iskunvaimentajan silmäväliä vastaaville etäisyyksille. Irrotin iskarin ja laitoin kalikan sen tilalle.
Kävi ilmi, että takahaarukan pituus muuttuu perän painuessa vielä paljon enemmän, mitä olin uskonutkaan. Ketju 'pohjasi' reippaasti ennen iskaria. Jatkoin testiketjua vielä yhdellä lenkkiparilla, jonka jälkeen ketjunmitta riitti juuri ja juuri mahdollisessa iskarin pohjaustilanteessa.
Jatkettu ketju jäi lepotilassa hieman löysäksi, joten jouduin kääntämään kiristimen häkin kiinnitystä runko-osaan nähden vielä yhden pykälän kireämmälle.
Ensimmäisissä koeistunnoissa oli Foxin Vanilla R -iskarissa kiinni ollut Foxin 500 lbs/" jousi tuntunut aika pehmeältä, joten vaihdoin sen tilalle varastoista löytyneen RockShoxin 600 lbs/" jousen (yhteispaino 601 g holkkeineen). Jää koeajoilla nähtäväksi, että onko tuo jo riittävän jäykkä ko. käyttötarkoitukseen. Yhdistelmä 'perä edellä' kiinni runkoon, sillä jousi ei mahtunut modifioidun etukiinnityspisteen laippojen väliin.


Mutta mistä etukiekko?
Testikäytössä ollut D521-kiekko alkoi tuntua hieman overkillilta. Ratkaisuksi keksin siirtää vastahankittuun D321/Hügi/DT-kiekkoon aiemmin talliin ilmestyneen sippoisemman DT X455 kehän jytkyn DH-kehän tilalle.
Teippasin X455-irtokehän kokonaisen kiekon kylkeen kiinni venttiilinreiät kohdakkain ja asensin yhdistelmän rihtauspukkiin. Löysäsin ensin alkuperäisen kiekon rihtauksen kunnolla veltoksi ja aloin sen jälkeen siirtää pinnoja nippeleineen yksitellen vanhalta kehältä uudelle. Jätin kaikissa pinnoissa nippelin päähän kierrettä näkyviin noin kaksi milliä, kiristellään tuosta sitten vähän kerrassaan tasaisesti eteenpäin...
Tovin tuota sai ruuvailla, ennenkuin vanha kehä oli valmis irrotettavaksi aputeippauksista ja siirrettävissä seinälle roikkumaan ja parempia käyttötarkoituksia - eli uutta omistajaa - odottelemaan.
Välivaaitukset kertoivat, että lopputuloksena oli tasan 250 g kevyempi, reilusti alle kilon painoinen etukiekko. Vaikuttaa ihan kelvolta!
Yö on lyhyt, joten kiekon loppukiristys jäi toiseen kertaan...
Ja dataa:
Fox Vanilla R 190/2" runko + Octagonin holkit; 222 g
RockShox 600 lbs/" x 2 St-jousi; 379 g
(Fox 500 lbs/" x 2.30 St-jousi; 389 g)
(Fox Vanilla R 200/2" runko + holkit 22/16 mm (SV?); 223 g)
(Mavic D321disc ETRTO 559x29 ERD 534,5 32H; 692 g)
DT X455 Disc ETRTO 559x17 ERD540 32H black; 442 g
DT Competition 2/1,8/2mm 260 mm silver 16 kpl; ~ 94 g (by DT)
DT Competition 2/1,8/2mm 258 mm silver 16 kpl; ~ 93 g (by DT)
DT Std Ms 12 mm silver 32 kpl; ~ 32 g
DT Hügi DH 32H silver; ~ 291 g (= 952-442-94-93-32)
- - -
Turrin takakiekollekin ehdin näyttää hieman nippeliavainta, suoristui aika helposti kalikan jäljiltä.
Itse lisäsin vielä iskariinkin 'maantiepaineet', n. 200 psi. Kakskerran tuulet kutsuivat...
- - -
Illalla Octagoniin kiekkoja ja ketjumittoja...
Pyörittelin kevyt-DeeMaxin suoraksi ja lopulliseen kireyteensä. Onnistui yllättävän helposti suorapäisistä pinnoista huolimatta, eivät loppujen lopuksi pyörineet juuri lainkaan tyhjää. Myös pinnojen pituus riitti, eivät pohjanneet pitkiin nippeleihin. Sen kyllä taas huomasi, että tuollainen suhteellisen edullinen Mavicin kehä on parempilaatuisiin verrattuna huomattavasti notkeampi ja vaikeampi saada absoluuttisen suoraksi. Päätin tämän kerran ottaa hieman rennommin ja hyväksyin alle millin heitot. ;o)
Vielä kaksinkertainen 'lapaerkkari' vannenauhaksi ja kiekko oli valmis!
Siirsin väliaikaiselta testikiekolta SS-takarattaan ja sen vaatimat väliholkit kevyt-DeeMaxin vapaarattaalle ja kiinnitin kiekon takahaarukkaan.
Seuraava toimenpide oli ketjunkiristimen mitoituksen ja ketjunpituuden tarkistus.
Porasin apukalikkaan reiät täysmittaisen (190mm) ja kokoonpainuneen (190-50,8=139,2 mm) iskunvaimentajan silmäväliä vastaaville etäisyyksille. Irrotin iskarin ja laitoin kalikan sen tilalle.
Jatkettu ketju jäi lepotilassa hieman löysäksi, joten jouduin kääntämään kiristimen häkin kiinnitystä runko-osaan nähden vielä yhden pykälän kireämmälle.
Ensimmäisissä koeistunnoissa oli Foxin Vanilla R -iskarissa kiinni ollut Foxin 500 lbs/" jousi tuntunut aika pehmeältä, joten vaihdoin sen tilalle varastoista löytyneen RockShoxin 600 lbs/" jousen (yhteispaino 601 g holkkeineen). Jää koeajoilla nähtäväksi, että onko tuo jo riittävän jäykkä ko. käyttötarkoitukseen. Yhdistelmä 'perä edellä' kiinni runkoon, sillä jousi ei mahtunut modifioidun etukiinnityspisteen laippojen väliin.
Paluuvaimennuksen säätö jää hieman hankalaan paikkaan pystyputken takapuolelle, mutta ei sitä nyt sentään jatkuvasti ajon aikana säädetä...
Mutta mistä etukiekko?
Testikäytössä ollut D521-kiekko alkoi tuntua hieman overkillilta. Ratkaisuksi keksin siirtää vastahankittuun D321/Hügi/DT-kiekkoon aiemmin talliin ilmestyneen sippoisemman DT X455 kehän jytkyn DH-kehän tilalle.
Teippasin X455-irtokehän kokonaisen kiekon kylkeen kiinni venttiilinreiät kohdakkain ja asensin yhdistelmän rihtauspukkiin. Löysäsin ensin alkuperäisen kiekon rihtauksen kunnolla veltoksi ja aloin sen jälkeen siirtää pinnoja nippeleineen yksitellen vanhalta kehältä uudelle. Jätin kaikissa pinnoissa nippelin päähän kierrettä näkyviin noin kaksi milliä, kiristellään tuosta sitten vähän kerrassaan tasaisesti eteenpäin...
Välivaaitukset kertoivat, että lopputuloksena oli tasan 250 g kevyempi, reilusti alle kilon painoinen etukiekko. Vaikuttaa ihan kelvolta!
Ja dataa:
Fox Vanilla R 190/2" runko + Octagonin holkit; 222 g
RockShox 600 lbs/" x 2 St-jousi; 379 g
(Fox 500 lbs/" x 2.30 St-jousi; 389 g)
(Fox Vanilla R 200/2" runko + holkit 22/16 mm (SV?); 223 g)
(Mavic D321disc ETRTO 559x29 ERD 534,5 32H; 692 g)
DT X455 Disc ETRTO 559x17 ERD540 32H black; 442 g
DT Competition 2/1,8/2mm 260 mm silver 16 kpl; ~ 94 g (by DT)
DT Competition 2/1,8/2mm 258 mm silver 16 kpl; ~ 93 g (by DT)
DT Std Ms 12 mm silver 32 kpl; ~ 32 g
DT Hügi DH 32H silver; ~ 291 g (= 952-442-94-93-32)
- - -
Turrin takakiekollekin ehdin näyttää hieman nippeliavainta, suoristui aika helposti kalikan jäljiltä.
9.1.2008
SS-projekti jatkuu
Tein inventaarion crash&burn-osastolle sekä pikkukilkepakkiin takarattaan ketjulinjan säätöön sopivia väliholkkeja silmällä pitäen. Purin parista käytetystä pakasta välilevyt, lisäksi löysin sopivia, kai alunperin keskiölinjan säätöä varten tekemiäni holkkeja.
Sitten mittailemaan!
Etupään osalta - jos etuvaihtajan asennusta varten hitsattu putkenpätkä vaan on suorassa - näytti ketjulinja olevan puolen millin tarkkuudella tasan 50 mm.
Irtonaista napaa ja pakkoja mittaillessa alkoivat myös takapään osalta dimensiot selkeytyä.
- Pakan/väliholkkien sisäreuna asettuu vapaarattaan olaketta vasten mittausten mukaan 40 mm päässä drop outin sisäpinnasta sisäänpäin eli siis 135/2-40 = 27,5 mm kiekon keskilinjasta oikealle.
- Surlyn sinkularattaan hammasosan paksuus on 2 mm, keskellä paksuutta 4,4 mm. Ulkopinta on suora, vahvennus siis kokonaan sisäänpäin. Eli tuo tarkoittaa rattaan sisäpinnan ja ketjun keskilinjan väliksi 3,4 mm.
- Jotta ketjulinja asettuu takanakin 50 mm:ksi, niin rattaan ja vapaarattaan sisäpinnan väliin tarvitaan noin 50-(27,5+3,4)=19,1 mm paksu väliholkki.
- Mitattujen pakkojen runkojen leveydet liikkuivat välillä 36-37,5 mm (L), joten rattaan ulkopuolelle tarvitaan vielä (L-(19,1+4,4) mm) 12,5-14 mm holkki. Tuon holkin leveydellä ei ole niin kovin suurta tarkkuusvaatimusta, kunhan vaan rattaan ja holkkien kiinnitykseen tarkoitettu käytetystä pakasta lainattu kiristysmutteri yltää riittävän pitkältä matkalta kierteille kuitenkaan pohjaamatta vapaarattaan runkoon.
Käytettevissä olevista väliaikaisista holkeista mittailin sopivat yhdistelmät, joilla päästiin riittävän lähelle laskemiani arvoja. Holkit ja ratas vapaarattaalle. Ulkopuolella käytin uloimpana holkkina vanhasta pakasta purettua 11T ratasta, jolloin kiristysmutteri lukittuu rattaassa oleviin pyällyksiin; vältetään tahaton rattaan löystyminen.
Seuraavaksi koottu väliaikainen testikiekko takahaarukkaan ja pujottamaan vanhaa ketjua paikoilleen rattaille ja kiristimeen. Pienen mallailun jälkeen katkaisin ketjusta parit lenkit, jonka jälkeen se näytti asettuvan paikoilleen mukavasti. Ketjunkiristimen sivusäätö vielä ketjulinjalle, lähin käteen sattuva etukiekko kiinni haarukkaan, samoin jostain penkki sekä tolppa paikoilleen ja istumaan päälle...
Aivan kuten muistinkin, niin tuossa Octagonissa ketjulinja muuttuu aika rajusti perän painuessa kuorman alla johtuen valitusta perän nivelpisteestä. Jousto ei painunut kuin sunnilleen puoleen väliin asti ennenkuin se 'pohjasi' ketjun kiristyessä. No, kaksi lenkkiä lisää ketjunmittaan. Kiristimen rissa-asetelmaa piti myös kiertää kuusiokiinnityksessään yksi pykälä 'kireämmälle', jotta jatketusta pituudesta saatiin lepoasennossa löysät pois. Ja sitten kokeilemaan uudelleen, nyt oli paljon parempi. Pitää kuitenkin muistaa vielä tarkistaa todellinen vaadittu ketjunpituus iskarin kiinnitykset irrottamalla ennen uuden venymättömän ketjun katkaisemista.
Jo tuossa keskeneräisen ja säätämättömän ajogeometrian päällä istuessa tuli sellainen olo, että perusasiat ovat kohdallaan. Eli sama kotoinen tunne, kuin silloin ensimmäistä kertaa JokisMikon Octagonin päälle kavutessa. Tuo kertaistuskeluhan johti aikanaan siihen, että kävin noutamassa oman runkosettini saman tien... Takaiskariin tarvittaneen vähän jäykempi jousi tuon 500 lbs/" tilalle, nyt sagit ovat mehevää DH-luokkaa, hieman turhan pehmoiset tähän käyttötarkoitukseen. Kuussatanen pitäisi löytyä omista varastoista, mutta viis-ja-puolikas menee metsästykseen...
Uutuudenkarhea kahden rullan ketjunkiristin tuntuu hieman 'rouhealta' ennen sisäänajoa. Toivottavasti voitelu ja ensimmäiset ajotunnit herkistävät sen toimintaa. Osa vastuksesta saattoi tosin tulla testikiekon aavistuksen takeltelevasta vapaarattaasta ja huonosti uusilla rattailla istuvasta kuluneesta testiketjusta...
Seuraavaksi kokoamaan takakiekoksi 'kevyt-DeeMaxia'.
Navassa olevat suoravetopinnojen poraukset helpottavat kummasti alkukokoonpanoa; tökkii vaan pinnat oikeassa järjestyksessä reikiinsä, niin pitsikuvio on heti kuosissaan. Vielä pinnoille kolmansien ylitysten puolenvaihto ja sovittamaan kehää kohdalleen. Navan ja vanteet tekstit kohdakkain sekä venttiilin reikä avoimeen väliin, helppo juttu. Venttiilin reiän vierestä eka nippeli vanteen läpi pinnaan kiinni ja siitä sitten eteenpäin vuoropuolin ja -suunnin...
Aloitin toisen puolen pinnojen pujottamisella joka toiseen reikään. Kierroksen ympäri päästyäni huomasin tarkkaavaisuuden jossakin välissä herpaantuneen; osa pinnoista oli mennyt yhdellä reiällä yli. :o/ Että noinkin yksinkertainen homma voi olla nii-in vaikea, kun silmissä vilisee ristikkäisiä pinnanpäitä... ;o) No, kaksi sanaa, uusiks meni.
Toisella yrittämällä ruuvasin samalla kertaa kummankin puolen pinnat nippeleihin, jotta järjestys olisi pysynyt paremmin hallussa. Tovin ruuvailuhetken jälkeen oli jokaisella pinnalla oma nippelinsä ja siisti ristikkokuvio valmis. Mutta miksi osa pinnoista oli löysässä, osaa jo tiukassa? Äh, taas oli tarkkaavaisuus herpaantunut, olivat vasemman ja oikean puolen pinnat vaihtaneet 'marssijärjestystään' kesken kierroksen. Huoh, ei kannattaisi tehdä tätä pikkutunneilla, mutta kun ei muulloin ehdi...
Kolmannella yrittämällä vihdoin pinnat ristissä juuri niin kuin pitikin. Kiristelin sormituntumalla ensin kaikkien nippelien päät tasan pinnojen kierreosan päätteen kohdalle, sen jälkeen vielä tasaisesti löysää pois. Alkoi hiipiä mieleen pelko siitä, että riittääkö nippeleissä kiristysvara? Homma jäi kuitenkin kesken muiden askareiden ja vuoteen kutsuessa, katsotaan tilannetta uusiksi seuraavalla kerralla. Jos pitkät 14 mm nippelit uhkaavat pohjata, niin vaihtamalla niiden tilalle normaalit 12 mm versiot saadaan pari milliä lisää kiristysvaraa. Mavicin datojen mukaan DeeMaxien alkuperäisten kehien (sama kuin D321/EX729) ERD pitäisi olla 534,5 mm, tilalle tulevassa XM321:ssä puolestaan 536 mm, joten ainakaan normaaleilla nippeleillä ei pitäisi olla hädän päivää. Katsotaan nyt, kuinka noiden pitkien kanssa käy... ;o)
Dataa:
Mavic XM321disc 559x21 36H ERD 536mm vannekehä; 565 g
Mavic Deemax ('98?) 135mm 36H bolt-on takanapa; 478 g
Mavic Deemax ('98?) Magura-rear levyadapteri; 45 g
(Mavic Deemax ('98?) Amp/RockShox-rear levyadapteri; 28 g)
Kuusiokoloruuvi M5x10, 4 kpl; 11 g
Mavic Deemax ('98?) suoravetopinna 2/1,8/2mm 273mm, 36 kpl; 214 g
DT (?) Std-MS 14 mm nippeli, 36 kpl; 40 g
-------------
Yht: 1353 g (+ 2 krs lapaerkkaria 12 g)
satulaklämppi; 31 g
Profile Design Tomac Johnny 1 29,4/305 mm; 258 g
fi:zi'k Plateau Mg; 308 g
- - -
Muuta dataa:
D321disc / Hügi 135mm 32H / DT Alpine 2,34/1,8/2mm 32 kpl /DT ProLock 12 mm 32 kpl; 1395 g
D321disc / Hügi 20/110mm 32H / DT Comp 2/1,8/2mm 32 kpl /DT Std 12 mm 32 kpl; 1200 g
Shimano CS-M750 11-32; 266 g
Sitten mittailemaan!
Etupään osalta - jos etuvaihtajan asennusta varten hitsattu putkenpätkä vaan on suorassa - näytti ketjulinja olevan puolen millin tarkkuudella tasan 50 mm.
Irtonaista napaa ja pakkoja mittaillessa alkoivat myös takapään osalta dimensiot selkeytyä.
- Pakan/väliholkkien sisäreuna asettuu vapaarattaan olaketta vasten mittausten mukaan 40 mm päässä drop outin sisäpinnasta sisäänpäin eli siis 135/2-40 = 27,5 mm kiekon keskilinjasta oikealle.
- Surlyn sinkularattaan hammasosan paksuus on 2 mm, keskellä paksuutta 4,4 mm. Ulkopinta on suora, vahvennus siis kokonaan sisäänpäin. Eli tuo tarkoittaa rattaan sisäpinnan ja ketjun keskilinjan väliksi 3,4 mm.
- Jotta ketjulinja asettuu takanakin 50 mm:ksi, niin rattaan ja vapaarattaan sisäpinnan väliin tarvitaan noin 50-(27,5+3,4)=19,1 mm paksu väliholkki.
- Mitattujen pakkojen runkojen leveydet liikkuivat välillä 36-37,5 mm (L), joten rattaan ulkopuolelle tarvitaan vielä (L-(19,1+4,4) mm) 12,5-14 mm holkki. Tuon holkin leveydellä ei ole niin kovin suurta tarkkuusvaatimusta, kunhan vaan rattaan ja holkkien kiinnitykseen tarkoitettu käytetystä pakasta lainattu kiristysmutteri yltää riittävän pitkältä matkalta kierteille kuitenkaan pohjaamatta vapaarattaan runkoon.
Käytettevissä olevista väliaikaisista holkeista mittailin sopivat yhdistelmät, joilla päästiin riittävän lähelle laskemiani arvoja. Holkit ja ratas vapaarattaalle. Ulkopuolella käytin uloimpana holkkina vanhasta pakasta purettua 11T ratasta, jolloin kiristysmutteri lukittuu rattaassa oleviin pyällyksiin; vältetään tahaton rattaan löystyminen.
Seuraavaksi koottu väliaikainen testikiekko takahaarukkaan ja pujottamaan vanhaa ketjua paikoilleen rattaille ja kiristimeen. Pienen mallailun jälkeen katkaisin ketjusta parit lenkit, jonka jälkeen se näytti asettuvan paikoilleen mukavasti. Ketjunkiristimen sivusäätö vielä ketjulinjalle, lähin käteen sattuva etukiekko kiinni haarukkaan, samoin jostain penkki sekä tolppa paikoilleen ja istumaan päälle...
Aivan kuten muistinkin, niin tuossa Octagonissa ketjulinja muuttuu aika rajusti perän painuessa kuorman alla johtuen valitusta perän nivelpisteestä. Jousto ei painunut kuin sunnilleen puoleen väliin asti ennenkuin se 'pohjasi' ketjun kiristyessä. No, kaksi lenkkiä lisää ketjunmittaan. Kiristimen rissa-asetelmaa piti myös kiertää kuusiokiinnityksessään yksi pykälä 'kireämmälle', jotta jatketusta pituudesta saatiin lepoasennossa löysät pois. Ja sitten kokeilemaan uudelleen, nyt oli paljon parempi. Pitää kuitenkin muistaa vielä tarkistaa todellinen vaadittu ketjunpituus iskarin kiinnitykset irrottamalla ennen uuden venymättömän ketjun katkaisemista.
Jo tuossa keskeneräisen ja säätämättömän ajogeometrian päällä istuessa tuli sellainen olo, että perusasiat ovat kohdallaan. Eli sama kotoinen tunne, kuin silloin ensimmäistä kertaa JokisMikon Octagonin päälle kavutessa. Tuo kertaistuskeluhan johti aikanaan siihen, että kävin noutamassa oman runkosettini saman tien... Takaiskariin tarvittaneen vähän jäykempi jousi tuon 500 lbs/" tilalle, nyt sagit ovat mehevää DH-luokkaa, hieman turhan pehmoiset tähän käyttötarkoitukseen. Kuussatanen pitäisi löytyä omista varastoista, mutta viis-ja-puolikas menee metsästykseen...
Uutuudenkarhea kahden rullan ketjunkiristin tuntuu hieman 'rouhealta' ennen sisäänajoa. Toivottavasti voitelu ja ensimmäiset ajotunnit herkistävät sen toimintaa. Osa vastuksesta saattoi tosin tulla testikiekon aavistuksen takeltelevasta vapaarattaasta ja huonosti uusilla rattailla istuvasta kuluneesta testiketjusta...
Seuraavaksi kokoamaan takakiekoksi 'kevyt-DeeMaxia'.
Navassa olevat suoravetopinnojen poraukset helpottavat kummasti alkukokoonpanoa; tökkii vaan pinnat oikeassa järjestyksessä reikiinsä, niin pitsikuvio on heti kuosissaan. Vielä pinnoille kolmansien ylitysten puolenvaihto ja sovittamaan kehää kohdalleen. Navan ja vanteet tekstit kohdakkain sekä venttiilin reikä avoimeen väliin, helppo juttu. Venttiilin reiän vierestä eka nippeli vanteen läpi pinnaan kiinni ja siitä sitten eteenpäin vuoropuolin ja -suunnin...
Aloitin toisen puolen pinnojen pujottamisella joka toiseen reikään. Kierroksen ympäri päästyäni huomasin tarkkaavaisuuden jossakin välissä herpaantuneen; osa pinnoista oli mennyt yhdellä reiällä yli. :o/ Että noinkin yksinkertainen homma voi olla nii-in vaikea, kun silmissä vilisee ristikkäisiä pinnanpäitä... ;o) No, kaksi sanaa, uusiks meni.
Toisella yrittämällä ruuvasin samalla kertaa kummankin puolen pinnat nippeleihin, jotta järjestys olisi pysynyt paremmin hallussa. Tovin ruuvailuhetken jälkeen oli jokaisella pinnalla oma nippelinsä ja siisti ristikkokuvio valmis. Mutta miksi osa pinnoista oli löysässä, osaa jo tiukassa? Äh, taas oli tarkkaavaisuus herpaantunut, olivat vasemman ja oikean puolen pinnat vaihtaneet 'marssijärjestystään' kesken kierroksen. Huoh, ei kannattaisi tehdä tätä pikkutunneilla, mutta kun ei muulloin ehdi...
Kolmannella yrittämällä vihdoin pinnat ristissä juuri niin kuin pitikin. Kiristelin sormituntumalla ensin kaikkien nippelien päät tasan pinnojen kierreosan päätteen kohdalle, sen jälkeen vielä tasaisesti löysää pois. Alkoi hiipiä mieleen pelko siitä, että riittääkö nippeleissä kiristysvara? Homma jäi kuitenkin kesken muiden askareiden ja vuoteen kutsuessa, katsotaan tilannetta uusiksi seuraavalla kerralla. Jos pitkät 14 mm nippelit uhkaavat pohjata, niin vaihtamalla niiden tilalle normaalit 12 mm versiot saadaan pari milliä lisää kiristysvaraa. Mavicin datojen mukaan DeeMaxien alkuperäisten kehien (sama kuin D321/EX729) ERD pitäisi olla 534,5 mm, tilalle tulevassa XM321:ssä puolestaan 536 mm, joten ainakaan normaaleilla nippeleillä ei pitäisi olla hädän päivää. Katsotaan nyt, kuinka noiden pitkien kanssa käy... ;o)
Dataa:
Mavic XM321disc 559x21 36H ERD 536mm vannekehä; 565 g
Mavic Deemax ('98?) 135mm 36H bolt-on takanapa; 478 g
Mavic Deemax ('98?) Magura-rear levyadapteri; 45 g
(Mavic Deemax ('98?) Amp/RockShox-rear levyadapteri; 28 g)
Kuusiokoloruuvi M5x10, 4 kpl; 11 g
Mavic Deemax ('98?) suoravetopinna 2/1,8/2mm 273mm, 36 kpl; 214 g
DT (?) Std-MS 14 mm nippeli, 36 kpl; 40 g
-------------
Yht: 1353 g (+ 2 krs lapaerkkaria 12 g)
satulaklämppi; 31 g
Profile Design Tomac Johnny 1 29,4/305 mm; 258 g
fi:zi'k Plateau Mg; 308 g
- - -
Muuta dataa:
D321disc / Hügi 135mm 32H / DT Alpine 2,34/1,8/2mm 32 kpl /DT ProLock 12 mm 32 kpl; 1395 g
D321disc / Hügi 20/110mm 32H / DT Comp 2/1,8/2mm 32 kpl /DT Std 12 mm 32 kpl; 1200 g
Shimano CS-M750 11-32; 266 g
6.1.2008
Lenkin jälkitunnelmia
Loppiaislenkillä löysi halko tiensä Turrin takakiekon pinnojen väliin. Yksi pinnoista vähän venahti, kiekko vaatii aavistuksen rihtailua.
Pirun vaihdevaijeri on mennyt hieman jäykäksi, vaatisi öljyä. Samoin Nixon originaaliöljyillä oli vähän hyhmäisen oloinen pakkaskelissä. Onneksi tuota ei juurikaan huomannut ajossa.
Pirun vaihdevaijeri on mennyt hieman jäykäksi, vaatisi öljyä. Samoin Nixon originaaliöljyillä oli vähän hyhmäisen oloinen pakkaskelissä. Onneksi tuota ei juurikaan huomannut ajossa.
2.1.2008
Kiekkoaihioita, avaruudettimia & retroilua
Aamulla Bell-Airin nokkaa yhden napsun verran alemmas, samoin tolppaa muutaman millin matalammalle. Nyt alkoi tuntua paremmalla.
Illalla kävin Psylon loppuerän kuittaamisen yhteydessä noutamassa LBS:stä kiekkoaihiot: Deemax takanapa, pari levyadapteria, pinnat, pitkät nippelit sekä XM321 kehän. Mavicin teknisten dokumenttien mukaan tuon yhdistelmän pitäisi olla suunnilleen yhteensopiva, jää nähtäväksi.
Mukaan tarttui myös kasa 1 1/8" alu- ja kuituspacereita sekä Formulan kuiturunkoinen pikalinkkuetunapa kahdella kelluvalla levyllä.
Illalla kävin Psylon loppuerän kuittaamisen yhteydessä noutamassa LBS:stä kiekkoaihiot: Deemax takanapa, pari levyadapteria, pinnat, pitkät nippelit sekä XM321 kehän. Mavicin teknisten dokumenttien mukaan tuon yhdistelmän pitäisi olla suunnilleen yhteensopiva, jää nähtäväksi.
Mukaan tarttui myös kasa 1 1/8" alu- ja kuituspacereita sekä Formulan kuiturunkoinen pikalinkkuetunapa kahdella kelluvalla levyllä.
1.1.2008
Pikapesu & -huolto
Kuraloskaisen kaudenavauslenkin jälkeen pikapesu Pirulle & Turrille, osansa saivat myös känni-Jekyll, Gemini & M1.
Illalla putsailua ja ketju/iskaripikahuoltoa edellä mainituista muille paitsi Geminille.
Känni-Jekylliin Kalloy/Ritcheyn sekä fi:zi'k Plateaun tilalle I-Beam sekä Bel-Air SL.
Salsaan Morot kiinni.
Illalla putsailua ja ketju/iskaripikahuoltoa edellä mainituista muille paitsi Geminille.
Känni-Jekylliin Kalloy/Ritcheyn sekä fi:zi'k Plateaun tilalle I-Beam sekä Bel-Air SL.
Salsaan Morot kiinni.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
