Pajottamista urakalla

Pyöränkatsojaa odotellessa koko päivä verstaalla, joten sain välillä jotain aikaiseksikin...

Roadista BBB:n BCP-04C-mittari irti, paino kiinnitystarvikkeineen 96 g. Shimanon PD-R540 polkimet (336 g) irti, tilalle väliaikaiset FPD:n muovipolkimet (325 g) koeajoja varten. Pyörä periaatteessa luovutuskunnossa, kesän ajot siis ajettu. Ilman polkimia juuri alle kasin.

Sitten korjausprojekteihin, hajottelua kun seuraa aina pajottelu... Ensimmäiseksi käsittelyyn jo aiemmin aloiteltu Gemini.

Korkkiruuviksi vääntyneen X.7 takavaihtajan (272 g, puolet alarissasta puuttuu) tilalle lyhythäkkinen X.9 (12SEP07, 225 G). Alkuperäinen X.7 vipu (26DEC2004, 126 g) tuntui sohlaavan uudella vaijerilla, päätin vaihtaa sen saman tien, tilalle eteenkin X.9 (11DEC2005, 131 g). Näiden väliin pujoteltiin kokomittainen pitkittäissäikeinen kuori (Biltema 27-811, 56 g) messinkipäättein sekä X.9:n teflonpinnoitteinen ohut vaijeri (1600 mm, 11 g).

Yllätyksekseni tämäkin vipu sohlasi isoimmille pykälille pudottaessa. Tarkemmin asiaa tutkittuani huomasin, että näillä muutaman vuoden takaisilla vivuilla on mahdollisuus siihen, että vaijeri sujahtaakin vivun sisällä varsinaisen vetohahlon ulkopuolelta, jolloin vipu periaatteessa tuntuu toimivan, mutta isoimmille pykälille palattaessa alkaa vaijerin päätenippeli kanittaa vivun kuoreen. Vaijeri pois ja taskulampun valossa uudelleen oikeasta kohdasta sisään, johan toimii! Eli ilmeisesti myös tuo vanha X.7 on aivan kunnossa. Vaijerit runkokiinnikkeisiin, viimeistely nippusiteillä (+ 5 g).

Ketjut olivat selvinneet vaihtajaturmasta hengissä, vain yksi nivel hieman ahdisti. Sisäpuolen kylkilevyn päähän oli jotenkin muodostunut rullan kylkeen kanittava purse. Nivel toipui hieman niittiä löysäämällä ja ketjua sivuttain taivuttelemalla. Ketju liotukseen.

Mörriksen ketjujen liotessa työn alle linkkuvikainen Compu. Takakiekko irti, kammet pois tieltä. Saman tien kun kammet olivat käsillä, otin 42T rattaan (84 g) irti ja ruuvasin (4 kpl 8 g) sen tilalle vanhasta DMR:n 38T rattaasta hampaat poistamalla valmistetun ratassuojan (104 g). Isoin ratas kun oli jo saanut runtua kiviä vasten, niin parempi näin, vaikka 22/32T ei nyt varsinaisesti olekaan mikään ideaali ratasyhdistelmä eteen. Mielummin olisin vaihtanut tilalle esim. 26/38T yhdistelmän, mutta nyt ei ollut käsillä sopivia rattaita.

Seuraavaksi equilinkin ruuvit irti, equilink pois. Välilinkkuun jääneen katkenneen olakeruuvin kierreosan päähän pistepuikolla kohdistuspiste, 3,5 m pora kiinni Boschiin ja ei kun toimeksi. Onneksi linkussa on läpireikä ja ruuvin pää tulee vastapuolelta hyvin näkyviin. Pora puri aika hyvin ruuvin nysään, mutta tarkkana sai poratessa olla. Reikä läpi koko kierreosan ja seuraavaksi vastakierretappi vääntimineen käteen. Kierreliima ei antautunut ihan heti, mutta ruuvinnysä lähti kuitenkin lopulta siististi liikkeelle. Jouduin kiertämään sen 'läpi', sillä 'peruuttaminen' linkun läpi ei onnistunut, vastakierretapin pituus kun ei riittänyt vastapuolelta asti. Katkenneen teräspultin kierteen pää sorvasi ulos tullessaan hieman materiaalia alumiinisen linkun kierteestä, joten puhdistin sen varmuuden vuoksi kierretapilla.

Linkuston osien puhdistus, rasvaus ja ruuvit takaisin paikoilleen kierreliiman ja suositellun momentin kera. Rikon todennäköiseksi syylliseksi osoittautui edellisellä kierroksella kampisarjan taakse jäänyt liimaamaton välilinkun etupään kiinnitysruuvi, joka oli päässyt löystymään. Nyt kampisarjan ollessa irti tämäkin ruuvi pois, liimaa kierteisiin ja takaisi momenttiin. XT-kampisarja takaisin paikoilleen, lukituspala koloonsa ja ruuvit momenttiin. Takakiekko paikoilleen ja etuvaihtajan ulkorajan ruuvin kiristäminen 'tuplan' vaatimuksia vastaavaksi. Samalla etuvaihtajan tarkistussäätö. Vielä rengaspaineiden tarkistus, niin pyörä on taas valmiina ajoon.

Seraavaksi Mörriksen ketju pesuprosessin ja öljykylvyn kautta takaisin pyörään ja takavaihtaja säätöihin. Vielä hiuksen hieno sivusäätö takajarrusatulaan ja tämänkin pyörän pitäisi olla taas ajokunnossa. Koeajo jäi vielä suorittamatta.

Cycloon rengaspaineet ja takakiekon pikarihtaus sekä jarrupintojen puhdistus. Sadelenkin jälkeen tuntuu takajarrun palautus ja keskitys hieman takeltelevan, roskia ilmisesti välissä tms.

Tutkiskelin vielä seuraavia Compulsion-projekteja. Päälinkun kiinnitysruuvien kierteiden korjaamiseen käsityökaluilla en uskaltanut ryhtyä. Tarvitaan pylväsporakone ja jyrsintappeja avuksi, jotta aihiot eivät 'sudetu'. Tarkoitus kun on samalla siirtää linkun kiinnitysruuvin paikkaa aavistuksen verran eteenpäin, jotta materiaalivahvuus ei ohene liikaa kiinnityskohdasta taaksepäin. Pitää varata joku viikonloppu koko päivä aikaa vierailla velipojan verstaalla...

Jekyllin purkuun en sitten enää ehtinyt. Mutta tästä kuulemme (ehkä) ensi kerralla...