Pivot oli vielä väliaikaisella testimoodissa ylipitkällä ja spacer-virityksellä...
Expander-kiristin pois, ylimääräiset spacerit pois.
Pivot on niin matala etupäästään, että jos keulan katkaisee siihen juuri sopivaksi, ei keula tule sen jälkeen sopimaan juuri mihinkään toiseen pyörään. Ohjainkannatinta oli jo nyt korotettu reippaanlaisesti, sen alla oli 20 + 15 mm korotusrenkaat. Ajattelin jättää kaulaputkeen vielä hieman lisämittaa ohjainkannattimen päälle tulevalla välirenkaalla. Kymmenisen milliä voisi olla riittävä lisä, siispä stemmin päälle 8 mm spacer, katkaisukohdan merkintä piirtopuikolla (Bilteman O-rengastyökalu käy tähänkin tarkoitukseen!! ;^D) sen yläreunaa pitkin > jäänee sopivasti kiristysvaraa.
Tanko-stemmi-yhdistelmä irti, pyörä kyljelleen. Sahausohjuri kiinni kaulaputkeen merkkiviivan kohdalla. Saha käteen ja hinkkaamaan. Kovaa alumiinia nämä uusien Maniskojen kaulaputket, kesti taas kotvasen...
Sahatun putkenpään viimeistely purseenpoistajalla ja viilalla.
Tähtimutteri kaulaputken sisään vasaran ja asennustyökalun avulla.
Tanko-stemmi paikoilleen.
Hyllystä löytyvillä korotusrenkailla ei tahtonut saada aikaiseksi sopivaa yhdistelmää, joten vaihdoin alapuolella olleen 15 mm BBB UltraSpacen vastaavaan 20 mm korkeaan, jolloin kannattimen päälle sopi suoraan 5 mm korkea BBB FiberSpace. Tämä on täydellä seinämällä, jolloin kiristystulppa ei missään tapauksessa pääse pusertumaan korotuksen sisään, kuten saattaisi käydä sisäpinnalta koneistamalla kevennetyllä UltraSpacella. Toivottavasti etupää ei nouse jo liikaa, tästä saanen palautetta myöhemmin...
Ohjainlaakerin kiristystulppa ruuveineen paikoilleen, momenttiin. Ohjain suoraan, kannattimen ruuvien kiristys vähän kerrallaan vuorotellen momenttiin.
Pyörä periaatteessa 'valmis'. Paino Panaracer Rampage SC:eillä ja kevyellä kurakuorrutuksella 11,40 Rkg.
Seuraavaksi keskeneräinen työmatkasinkula kattoketjun silmukkaan istuimen kärjestä.
Kaksirissaisen DaBomb RL-2 ketjunkiristimen häkki oli nivelletty runko-osaan messinkisen holkin päälle. Holkki oli kulunut, erityisesti sen toisessa laidassa oleva olake, jolloin häkki pääsee kääntymään sivusuunnassa kenolleen. Vinossa kulkeva ketju on tällöin päässyt syömään rissoja normaalia nopeammin. Katsotaanpa...
Ylemmän rissan ruuvi irti, jolloin samalla purkautuu yksipuolinen häkki nivelholkkeineen. Jos häkin kummallekin puolelle laittaa korilaatan, niin häkki saa näistä tukea ja pysyy suorassa? Siispä hieman alkuperäistä pidempi ruuvi ja korilaatat. Mitoitus oli sen verran tiukka, että häkki olisi saattanut jäädä puristuksiin. Messinkiholkin reunassa oleva häkkiä ohjaava olake oli jo murtunut irti suurimmalta osin, joten rapsutin sen irti ja viilasin jäljelle jääneet olakkeen rippeet pois. Kiristin nippuun. Hyvä tuli, mutta vielä parempi ohjaus olisi saatu aavistuksen holkkia kaventamalla.
Uusi ketju paikoilleen, ylimääräinen mitta pois ketjunkatkaisijalla, ketjulukko kiinni. Lisätyt korilaatat olivat siirtäneet kiristimen ketjulinjaa hieman sisään, joten se piti vielä säätää kohdalleen.
Pyörä periaatteessa ajokunnossa. Pikaisella pihakierroksella tuntui ketju ensialkuun hieman arastelevan takaratasta, mutta vaiva hävinnee nopeasti ketjun pienellä sisäänajolla. Taya Green on kohtuullisen nopea venymään...
Seuraavaksi keskeneräinen maastosinkula ketjuun roikkumaan.
Tarkoitus oli pienetää Q-arvoa ja siirtää ketjulinjaa sisään RaceFacen 108 mm SRX ISIS-keskiöllä (218 g + M15 ruuvit 2 kpl 32 g). Asennusvaiheessa kuitenkin paljastui, että 73 mm muhviin sopivassa lyhytakselisessa ISIS-patruunassa pohjaa Middleburnin kammen spiderin lukitusmutteri keskiöpatruunan päätyholkkiin. Siispä kaivelemaan taas varastoja. Tilalle löytyi saman merkin Evolve 113 mm akselilla. Painossa tuli reippaasti takkiin, sillä raskaampaan käyttöön tarkoitettu tuplalaakeroitu ja vahvempiakselinen patruuna oli aika jytky ilmestys (297 g + M12 ruuvit 2 kpl 38 g).
Patruuna kiinni ja momenttiin (poikkeuksellisesti irtoholkki vetopuolella!). Kammet kiinni ja 'apinamomenttiin' normipituisella 8 mm kuusiokoloavaimella. Geministä jääneet PD-M520 polkimet vielä kiinni ja kireälle.
Takakiekko irti. Tuo vaati ketjunkiristäjän virkaa toimittavan LX-takavaihtajan ja rungon väliin nippusiteellä kiristetyn solumuovisen 'äänenvaimentajan' irrottamista.
Välitystä piti rukata varastosta löytyneen ATB-kampisarjaan sopineen isomman 36T eturattaan takia. FireEyen sinkulakitti irti 16T rattaineen. Tilalle Surlyn epäsymmetrinen 19T. Alkuperäiset takarataan ohjurilevyt jäivät alamittaisiksi, joten ne pois. Tämä muutos yhdessä paksumman rattaan kanssa johti pieneen uudelleenholkitustarpeeseen. Onneksi olin joskus aiemmin sorvaillut POMista ylimääräisiä holkkeja, joita sopivasti FireEyen holkkien kanssa sekoittelemalla sain ketjuilinjan kohdilleen (n. 50 mm).
Takakiekolle vaihtui samassa yhteydessä loppuun kuluneen ja kyljistään hapertuneen Nobby Nicin tilalle Nokian WXC 2.1 (707 g, -1 nasta) ennen kiekon laittamista takaisin paikoilleen, samoin takajarrusatulasta palat pois ja jarrusatulan puhdistus kuivuneesta mudasta.
Iso 19T takaratas aiheutti pieniä vaikeuksia, se ei tahtonut millään mahtua takavaihtajan ohi. Pudottamalla ketjun pois takarattaalta tuli juuri ja juuri sen verran tilaa, että kiekko nousi droppeihin kevyillä pakkokeinoilla. Toivottavasti maasto-olosuhteissa ei jouduta kovin usein renkaanpaikkuisiin... Ketju rattaille, pyörä maahan, taka-akseli droppien pohjaan ja pikalinkku oikealle kireydelle.
Hyvin vähän ajettu ketju, jossa ei ollut vielä mainittavaa venymää, jäi vaihdetuilla isommilla rattailla liian kireäksi; jouston vaatimaa pelivaraa ei ollut juuri lainkaan. Alkuperäisellä välityksellä olin jatkanut ketjua jo samasta syystä kahdella ketjulukolla ja näiden väliin jääneellä yhdellä jatkolenkillä. Kaivelin säästämieni ketjupätkien joukosta tarkoitukseen sopivaa Connexin ketjua, josta katkoin kolmen lenkin pituisen pätkän. Tämä jatkolenkin tilalle ja tilanne näytti tämän jälkeen oikein hyvältä. Voimansiirtoa ei tosin tullut vielä koeajettua, kyseinen takaratas kun on aiheuttanut aiemmin ongelmia...
Vielä etukiekko irti, kohtuullisen kulunut Nobby Nic (? g) pois ja tilalle Nokian 2.1" WXC (710 g). Pyörä taas läjässä, paino talvikunnossa ilman valoja 14,39 Rkg ilman BBB:n takalokaria (204 g). Vaihdoin sen aiemmin pyörässä kiinni olleen lokarin tilalle, sillä tämän pitäisi pysyä aikaisempaan verrattuna huomattavasti paremmin paikoillaan kumitetun kiinnityshihnan ansiosta.
Vielä illan päätteeksi Musti ketjukoukkuun, takakiekko irti ja alla olleen Nobby Nicin (625 g, n. 2,7-3 mm pintaa jäljellä) vaihto 2,2" WXC300:aan (698 g).
Päivä pulkassa...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti